Uutta elämää rakennusosille

Kierivä oli mukana selvittämässä, miten rakennusosien uudelleenkäyttöä voitaisiin toteuttaa laajamittaisesti. Hankkeen tavoitteena on luoda kaupallisesti kestävä malli, joka tukee vähähiilistä rakentamista ja avaa uusia mahdollisuuksia purkumateriaalien hyödyntämiselle.

Mitä jos ammattikäyttöön tarkoitettuja uudelleenkäytettäviä rakennusosia voisi ostaa yhtä kätevästi kuin kakkosnelosta rautakaupasta? Kierivä oli syksyn ajan mukana selvittämässä, miten rakennusosien uudelleenkäyttöä voitaisiin toteuttaa laajamittaisesti.

Kierivän laatimassa selvityksessä tarkasteltiin rakennusosien laajamittaisen uudelleenkäytön edellytyksiä, arvoketjua ja prosessia. Hankkeen tavoitteena on luoda rakennusosien uudelleenkäytölle kaupallisesti kestävä ja laajamittainen malli, jossa Forssassa voitaisiin käynnistää uudelleenkäytettävien rakennusosien rakennusosakauppa. Rakennusosakauppa olisi sekä fyysinen että verkossa toimiva myyntialusta, johon tuotaisiin uudelleenkäytettäviä rakennusosia purkukohteista. Rakennusosien uudelleenkäyttö on merkittävä keino kestävän ja vähähiilisen rakentamisen edistämisessä.

Mitä rakennusosien laajamittainen hyödyntäminen vaatisi?

Uudelleenkäytettävien rakennusosien tarjonta syntyy purkuvaiheessa ja kysyntä rakentamisessa. Toistaiseksi on keskitytty kartoittamaan purkukohteista saatavilla olevia rakennusosia ja löytämään niille suora käyttökohde, useimmiten saman kiinteistön omistajan kohteista. Käänsimme katseen selvityksessä siihen, miten rakennushankkeen suunnittelijat voisivat saada jo varhaisessa vaiheessa tiedon hankkeeseen sopivista uudelleenkäytettävistä rakennusosista.

Rakennusosien uudelleenkäyttö on ajankohtainen teema myös siksi, että uusi rakentamislaki edellyttää uusilta rakennuksilta ekologisia elinkaariominaisuuksia. Rakennusosien muunneltavuuteen, korjattavuuteen ja uudelleenkäytettävyyteen on lain mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota.

Uudelleenkäytettävien rakennusosien ominaisuuksien todentamiselle ei ole olemassa tarkkaa ohjetta, eikä EU:n rakennustuoteasetus tunnista uudelleenkäytettäviä rakennustuotteita. Tällä hetkellä ainoa tapa hyödyntää käytettyjä rakennusosia on rakennuspaikkakohtainen osoittamismenettely, joka nojaa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen omaan tulkintaan. Menettely myös ajoittuu laajamittaisen uudelleenkäytön näkökulmasta liian myöhäiseen vaiheeseen rakentamishankkeessa.

Selvityksessä analysoitiin uudelleenkäyttöä poliittisista, taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöllisistä näkökulmista. Rakennusosien laajemman uudelleenkäytön mahdollistaminen vaatisi ensinnäkin poliittista ohjausta ja selkeyttä sääntelyyn. Toiseksi rakennusosien uudelleenkäytön on oltava taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi kuntien kannustinrakenteiden, tontinluovutuskriteerien sekä purkuprosessien ja -kartoitusten tulisi tukea uudelleenkäyttöä. Uudelleenkäyttö vaatisi myös asennemuutosta sekä tehokkaita logistiikka- ja varastointiratkaisuja.

Prosessikaavio ja kriteerit rakennusosille


Kierivä loi osana selvitystä prosessikaavion rakennusosien laajamittaiselle hyödyntämiselle. Uudelleenkäytön edistäminen edellyttää rakentamis- ja purkuprosessien välistä tiivistä vuorovaikutusta, ja rakennusosakauppa sijoittuisi prosessien väliin.

Kokosimme myös kriteerejä uudelleenkäyttöön valittaville rakennusosille. Potentiaalisesti uudelleenkäytettävälle rakennusosalle tehtäisiin jo ennen purkua tuotekortti, jossa ilmoitettaisiin kelpoisuudesta, käyttötarkoituksesta sekä laadusta ja turvallisuudesta. Vaikuttavia tekijöitä olisivat myös osan irrottamisen, asentamisen ja kuljettamisen tekniset toteutettavuudet, ympäristöhyödyt, taloudelliset vaikutukset ja kysyntä.

Jotta kaupankäynnissä päästäisiin vauhtiin, ensin tulisi panostaa tiettyjen uudelleenkäytettävien rakennusosien tarjontaan. Uudelleenkäytettävien rakennusosien arvioinnissa tulisi teknisten arviointikriteerien lisäksi kiinnittää huomiota saavutettaviin ympäristöhyötyihin.

Jatkoselvitys

Selvityksen perusteella suositeltiin jatkoselvitystä poltettujen tiilien, puutavaran sekä sisä- ja ulko-ovien prosesseista sekä kartoitusta kansainvälisistä esimerkeistä. Datan perusteella tulisi tehdä logistiikka- ja varastointiratkaisujen kannattavuusvertailua. Rakennusosakauppaa tulisi jatkokehittää yhteistyössä eri tahojen, kuten rakennuttajien ja kiinteistönomistajien, kanssa. Materiaalivirrat tarvitsisivat käytännön tutkimusta, jossa selvitettäisiin eri rakennusosien purkumääriä sekä niiden soveltuvuutta uudelleenkäyttöön.

Hanke jatkuu HAMKin selvitystyöllä, joka keskittyy erityisesti datapohjaisiin logistiikka- ja varastointivaihtoehtojen tarkasteluihin. Sen jälkeen siirrytään yhteiskehittämisvaiheeseen, jossa pohditaan rakennusosakaupan käytännön toimintaa.

Hankkeeseen ja Kierivän selvitystyöhön voi tutustua kokonaisuudessaan hankkeen omilta sivuilta. Selvitys sisältää katsauksen rakennusosien uudelleenkäyttöä ohjaavaan sääntelyyn, kaupunkiseutujen tarpeisiin, liiketoiminnan laajentamisedellytyksiin ja rakennusosakaupan asiakasarvoon sekä Rakennusasiaintoimisto Aarteen näkemyksiin rakennusosien uudelleenkäytön edistämisestä. Mukana kaupunkiseutujen tarpeiden selvitystyössä oli kuntien ja organisaatioiden edustajia. Rakennusosien kysynnän ja tarjonnan osalta selvitykseen osallistui eri yritysten edustajia.

Hankkeen sivut: Second Hand PRO Market – HAMK

Forssan kaupungin vetämä hanke on saanut tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.

Kierivä on sitoutunut edistämään kiertotaloutta ja tukemaan kestävää rakentamista. Rakennusosien uudelleenkäyttö ei ole vain ympäristöteko – se on myös mahdollisuus luoda uudenlaisia liiketoimintamalleja, jotka hyödyttävät niin pienempiä toimijoita kuin koko rakennusalaa.

Kestävyysraportoinnin, vastuullisuuden ja kiertotalouden asiantuntija Riikka Kinnunen

Riikka Kinnunen | Forssa
riikka.kinnunen@kieriva.fi
043 850 0930

Kestävyysraportoinnin ja vastuullisuuden asiantuntija Riitta HaapanenRiitta Haapanen | Helsinki
riitta.haapanen@kieriva.fi
050 385 0805

 

Scroll to Top