CSRD tulee – näin osallistat sidosryhmät vastuullisuustyöhön

Sidosryhmät ja aktiivinen vuorovaikutus niiden kanssa ovat avainasemassa uudessa CSRD- kestävyysraportointidirektiivissä (Corporate Sustainability Reporting Directive). Aiemmin sidosryhmiltä kysyttiin, mitkä vastuullisuusaiheet he kokivat yritykselle tärkeiksi.  Uudessa CSRD:n mukaisessa raportoinnissa sidosryhmiä tulisi osallistaa olennaisten teemojen ja niihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen sekä mahdollisesti kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Yrityksen on kuvattava vuorovaikutusprosessi sekä se, miten yritys ottaa sidosryhmien näkemyksen huomioon strategiassaan ja tavoitteissaan.  

Vastuullisuus on noussut viime vuosina kestävän liiketoiminnan edellytykseksi. Yritysten toiminnalla on vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan, mutta myös muuttuva maailma voi tuoda mukanaan taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia yrityksille. Sidosryhmät osaavat nykypäivänä vaatia yrityksiltä vastuullisuuden selkeää ja avointa raportointia ja vastuullisuusviestintää. Yrityksen tulee pystyä vastaamaan sidosryhmien odotuksiin nyt ja tulevaisuudessa.  

Koska CSRD-raportoinnin vaatima laaja-alainen kestävän kehityksen osa-alueiden arviointi on haastavaa, sidosryhmävuorovaikutuksen selkeyteen kannattaa panostaa. Osallistamalla ajatuksella useita sidosryhmiä, yritys voi kerätä laajemman katsauksen sidosryhmien näkemyksiin yrityksen vastuullisuusvaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Yrityksen on vaikea ennakoida tulevaisuutta ja varautua erilaisiin skenaarioihin ilman sidosryhmien kattavaa huomioimista. 

Vastuullisuusraportointiin liittyvien sidosryhmäkartoitusten lisäksi yrityksen kannattaa panostaa avoimeen ja pitkäjänteiseen vuoropuheluun sidosryhmien kanssa. Keinoja tähän löytyy paljon haastattelujen lisäksi, esimerkiksi pyöreän pöydän keskustelut, kyselyt tai muun palautteen pyytäminen.  Sidosryhmillä voi olla odotuksia esimerkiksi yrityksen vastuullisuudesta ympäristön, yhteiskunnallisten asioiden tai hyvän hallintotavan saralta.  

CSRD:ssä huomioitavat sidosryhmät

CSRD:n ESRS-standardit (European sustainability reporting standards) jakaa sidosryhmät kahteen pääryhmään, niihin jotka voivat vaikuttaa yritykseen ja niihin joihin yritys voi vaikuttaa:

  1. Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät: henkilöt tai ryhmät, joiden intresseihin vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti yrityksen toiminnat ja sen suorat ja välilliset liikesuhteet koko sen arvoketjussa.
  2. Kestävyysselvitysten käyttäjät: yleistä tarkoitusta palvelevan taloudellisen raportoinnin ensisijaiset käyttäjät ja muut käyttäjät. Ensisijaisiin käyttäjiin lukeutuvat nykyiset ja mahdolliset sijoittajat, luotonantajat ja vakuutusyritykset. Muihin käyttäjiin luetaan yrityksen liikekumppanit, ammattiliitot, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt, hallitukset analyytikot ja tutkijat.  
"<yoastmark
CSRD:ssä sidosryhmät jaetaan kahteen ryhmään: vaikutusten kohteena oleviin sidosryhmiin ja kestävyysselvitysten käyttäjiin. Luontoa voidaan pitää hiljaisena sidosryhmänä.

Millainen on hyvä sidosryhmähaastattelu?

Hyvä sidosryhmähaastattelu on selkeä ja sen käyttötarkoitus on mietitty tarkkaan. Sidosryhmähaastattelut voivat olla strukturoituja kyselyjä laajemmalle joukolle, tai avoimia keskusteluja pienemmissä ryhmissä tai yksittäisen henkilön kanssa. Näiden haastattelujen avulla yritykset voivat saada arvokasta palautetta siitä, miten ne voivat parantaa vastuullisuuttaan.

Sidosryhmien kuulemisessa voi hyödyntää ulkopuolista haastattelijaa. Yrityksen ulkopuolelta tuleva asiantuntija toimii puolueettomana haastattelijana, jolle sidosryhmien voi olla helpompi kertoa ajatuksistaan. Kokenut vastuullisuusasiantuntija osaa katsoa tilannetta laaja-alaisesti ja hän voi löytää uusia näkökulmia vuorovaikutuksen tueksi. Kierivän asiantuntijat toteuttavat laadukkaat sidosryhmähaastattelut.  Dokumentoimme, jäsentelemme ja raportoimme sidosryhmähaastattelun tiedot selkeänä pakettina yrityksen johtoryhmän hyödynnettäväksi. Toteutamme sidosryhmien kuulemisen yrityksen toivomalla tavalla, esimerkiksi henkilöhaastatteluina, verkkokyselyinä tai fasilitoituna ryhmähaastatteluna. 

Tehokkaan sidosryhmävuorovaikutuksen askelmerkit:

  1. Sidosryhmien tunnistaminen: Tunnista ne sidosryhmät, joiden mielipiteillä on suurin merkitys yrityksen kannalta. Tämä vaihtelee yrityksestä riippuen, mutta tyypillisiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, työntekijät, toimitusketju, sijoittajat, järjestöt ja paikalliset yhteisöt. ESRS-standardissa sidosryhmät jaetaan kahteen pääryhmään: vaikutusten kohteena oleviin sidosryhmiin ja kestävyysselvitysten käyttäjiin. 
  2. Kysymysten valmistelu: Laadi kysymyks, jotka auttavat ymmärtämään sidosryhmien odotuksia ja tarpeita. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi yrityksen ympäristövaikutuksiin, työntekijöiden hyvinvointiin, toimitusketjuun tai eettisiin käytäntöihin. Ota huomioon myös muut teemat, sillä sidosryhmähaastattelusta voi olla laajempaakin hyötyä yritykselle. Pidä kuitenkin huolta, että haastattelu on laajuudeltaan toteutettavissa.
  3. Sidosryhmien haastattelu: Voit valita haastattelujen toteuttamiseen erilaisia menetelmiä, kuten henkilöhaastattelut,fasilitoidut ryhmähaastattelut, pyöreän pöydän keskustelut tai verkkokyselyt. Valitse menetelmä, joka sopii parhaiten kullekin sidosryhmälle.  
  4. Analyysi ja jatkotoimenpiteet: Kun olet kerännyt sidosryhmien vastaukset, analysoi tulokset huolellisesti. Tunnista keskeiset teemat ja tarpeet. Huomioi miten sidosryhmiltä saadut tiedot käsitellään ylimmän johdon kanssa ja vaikuttaako saatu palaute strategiaan tai tavoitteisiin? 
  5. Avoin dialogi: Saatu sidosryhmäpalaute auttaa määrittelemään vastuullisuuden olennaisia teemoja. On tärkeää muistaa kertoa sidosryhmille miten heidän panostaan on hyödynnetty yritystoiminnan kehittämisessä.    
Sidosryhmävuorovaikutuksen prosessi tulee kuvata kestävyysraportissa.
Sidosryhmävuorovaikutuksen prosessi tulee kuvata yrityksen kestävyysraportissa.

Pidä väylä auki

Kun sidosryhmät on tunnistettu ja keskustelu on aloitettu, kannattaa pyrkiä pitämään palaute- ja keskusteluväylä avoinna. Kuuntelemalla sidosryhmiään yritys voi rakentaa kestävää liiketoimintaa ja sidosryhmähaastatteluista kannattaa ottaa hyöty irti myös laajemmin. Hereillä olevalle yritykselle sidosryhmähaastattelut eivät ole vain vastuullisuustyön edistämistä, vaan myös avain menestyneeseen liiketoimintaan.

 Kaipaatko asiantuntevaa apua sidosryhmien odotusten kartoittamiseen ja haastatteluun? Kierivän kokeneet asiantuntijat toteuttavat sidosryhmähaastattelut ja –kyselyt yrityksesi vastuullisuustyötä varten. Toteutamme myös CSRD-raportoinnin edellyttämät kaksoisolennaisuusanalyysit ja tuemme raportoinnissa. 


Lue lisää Kierivän vastuullisuuspalveluista ja ota meihin yhteyttä!

Kestävyysraportoinnin ja vastuullisuuden asiantuntija Riitta HaapanenRiitta Haapanen | Helsinki
riitta.haapanen@kieriva.fi
050 385 0805

 

 

Kestävyysraportoinnin, vastuullisuuden ja kiertotalouden asiantuntija Riikka KinnunenRiikka Kinnunen | Forssa
riikka.kinnunen@kieriva.fi
043 850 0930

Scroll to Top