Kaksoisolennaisuus on keskeinen periaate EU:n kestävyysraportoinnin direktiivi CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaisessa raportoinnissa. Kaksoisolennaisuusanalyysi ohjaa olennaisuusarvioinnin tekemistä. Kaksoisolennaisuuden avulla voidaan määrittää yritykselle olennaiset vastuullisuuden teemat.
Kaksoisolennaisuudessa arvioidaan yrityksen oman toiminnan vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan, eli ”sisältä ulos” sekä kestävyyshaasteiden vaikutuksia yrityksen toimintaan, eli ”ulkoa sisään”. Keskeisenä osana olennaisten aiheiden määrittelyä on myös sidosryhmien kuuleminen. Kaksoisolennaisuusanalyysi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja priorisoimaan olennaiset kestävyyteen liittyvät tekijät. Yrityksen toiminnalle olennaisten kestävyysaiheiden määrittely edistää strategista päätöksentekoa ja lisää avointa viestintää sidosryhmien kanssa.
10 oppia kaksoisolennaisuusanalyysin toteuttamiseen Kierivän asiantuntijoilta
Kierivällä on ollut ilo tukea asiakkaitaan CSRD:n mukaisen raportoinnin aloittamisessa. Raportointiprosessi voi tuntua monessa yrityksessä ylitsepääsemättömältä urakalta, varsinkin jos vastuullisuudesta ei ole aiemmin raportoitu. Ulkoista apua kannattaa hyödyntää erityisesti prosessin alussa, jotta raportointi saadaan alkuun. On hyvä muistaa, että direktiivi ei velvoita raportoivia yrityksiä raportoimaan aivan kaikesta kerralla, joten raportointiin kannattaa suhtautua prosessina, joka kehittyy vuosi vuodelta sujuvammaksi. Pohjatyöt kannattaa silti tehdä huolellisesti ja luoda samalla vastuullisuustyön kehittämiselle vankka perusta.
Lue mitä olemme oppineet asiakkaidemme kanssa toteutetuista kaksoisolennaisuusanalyyseistä:
1. Standardien ja menetelmien omaksuminen vie aikaa:
Kaksoisolennaisuusanalyysin ymmärtäminen ja soveltaminen vaatii aikaa ja asiantuntemusta. Älä epäröi pyytää ulkoista apua, erityisesti prosessin alkuvaiheessa.
2. Aloita kaksoisolennaisuusanalyysi ajoissa ja osallista ihmisiä keskusteluun:
Jos raportointi tulee yrityksellenne ajankohtaiseksi vuoden 2025 tietojen osalta, raportointiin valmistautumisen oikea aika on NYT. Prosessi vie yllättävän paljon aikaa ja henkilöresursseja, joten oikea-aikainen aloitus ja henkilöstön aktiivinen osallistaminen helpottavat prosessia ja parantavat analyysin laatua.
3. Älä takerru liian pieniin vaikutuksiin:
Kaksoisolennaisuusanalyysiä tehdessä on helppo jäädä jumiin pieniin vaikutuksiin. Kirjaa kaikki vaikutukset, mutta keskity ensimmäisessä raportissa vain niihin, joiden vaikutus on oikeasti merkittävä. Pienemmät vaikutukset voivat olla niitä aiheita, joita voi kehittää tulevaisuuden tavoitteiksi sitten, kun raportointi on selkeää.
4. Tutustu olemassa oleviin kestävyysraportteihin:
Aiemmat raportit ja toimialojen näkemykset tarjoavat arvokasta tietoa ja vertailupohjaa. Muutamia CSRD:n mukaisia raportteja on jo julkaistu. Niiden avulla voi hahmottaa erilaisia keinoja soveltaa direktiivin ohjeita. Myös GRI-viitekehyksen mukaiset raportit antavat pohjatietoa, miten yritykset ovat aiemmin määritelleet olennaisuutta.
5. Huolellisesti tehty kaksoisolennaisuusanalyysi kantaa pitkälle:
Tarkasti toteutettu kaksoisolennaisuusanalyysi tukee yrityksen pitkäjänteistä kestävyystyötä. Prosessi voi tuntua työläältä, mutta usein se auttaa myös hahmottamaan yritysvastuun eri ulottuvuudet, riskit ja mahdollisuudet sekä yrityksen omat vaikutukset.
6. Käytä maalaisjärkeä:
Direktiivin vaatimuksiin voi uppoutua, mutta maalaisjärjen käyttö on suotavaa monissa kohdissa. Usein standardin neuvoja voi soveltaa, mutta liikaa oikomista kannattaa välttää. Noin 70 % direktiivin tiedonantovaatimuksista ovat sanallista narratiivia, joka pysyy hyvin samankaltaisena raportointivuodesta toiseen. Noin 30 % tiedonantovaatimuksista edellyttää numeraalisen datan keruuta. Muista, että prosessin ja tietojen tulee olla varmennettavia.
7. Less is more – Ota huomioon yrityksen koko ja raportointikokemus:
Sovita olennaisuusanalyysi yrityksen mittakaavaan ja aiempiin raportointikokemuksiin. Jos yritys on ensimmäistä kertaa raportoimassa, kannattaa aloittaa rohkeasti tietyltä tasolta ja raportoida myös keskeneräisyydestä. Tehkää kunnolla se mihin resurssit riittävät ja varmistakaa että data on todenmukaista. Aloittakaa esimerkiksi peruspolitiikkojen ja strategioiden kuvauksesta ja kehittäkää prosessia siitä eteenpäin.
8. Määritä tavoitteet selkeästi:
Tarkkaan mietityt tavoitteet helpottavat seurantaa ja tulevaisuuden raportointityötä. Keskittykää myös sisäiseen dokumentointiin sen osalta, mistä ja minne data kerätään, jotta tarvittavat tiedot ovat saatavilla ja varmennettavissa.
9. Mieti, mitä ihan oikeasti haluat selvittää sidosryhmiltä ja missä vaiheessa:
Sidosryhmien kuuleminen on olennainen osa kaksoisolennaisuusanalyysiä ja sidosryhmien näkemyksiä kannattaa ehdottomasti hyödyntää laaja-alaisesti. Muista, että erilaisia sidosryhmiä varten voi olla fiksua valita erilainen kuulemistapa, hyödynnä sidosryhmän mukaan esimerkiksi kyselyitä ja haastatteluja. Kokemuksemme mukaan sidosryhmiltä voidaan saada todella arvokasta tietoa sellaisista olennaisista kestävyysaiheista, joita yrityksen sisällä ei välttämättä olisi huomattu nostaa esille.
10. Keskustelusta ja yhteisestä ymmärryksestä on matkaa lopputulokseen:
Vuoropuhelu ja yhteinen ymmärrys vievät kohti parempia lopputuloksia ja ovat avainasemassa koko raportointiprosessissa. On hyvä kuitenkin muistaa, että pelkkä yhteinen ymmärrys ei tarkoita valmista raporttia. Määrittäkää selkeä projektitiimi raportoinnille ja jakakaa vastuut datankeruusta. Näin työmäärä jaetaan yhdessä ja raportointiprojekti etenee sujuvasti.
Kierivän kokeneet asiantuntijat ovat yrityksesi tukena vastuullisuusmatkallanne. Meillä on osaamista ja kokemusta useilta eri toimialoilta ja ymmärrämme yritysten ainutlaatuiset tarpeet. Autamme teidät vastuullisuustyön alkuun tai tulemme tueksi jo alkaneelle taipaleelle. Ota meihin yhteyttä ja kerro millaista tukea teidän yrityksenne tarvitsee.
Tutustu myös muihin vastuullisuuspalveluihimme.
Riitta Haapanen | Helsinki
riitta.haapanen@kieriva.fi
050 385 0805
Riikka Kinnunen | Forssa
riikka.kinnunen@kieriva.fi
043 850 0930