EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) asettaa merkittäviä uusia vaatimuksia raportoinnin piiriin tuleville yrityksille. Muutokset vaativat strategista ajattelua ja vastuullisuuden johtamista, sillä vastuullisuuden integroiminen yrityksen toimintaan ei ole enää valinnainen lisä, vaan välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kestävyysvaatimuksiin vastaaminen voi tuoda mukanaan myös liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka panostavat vastuullisuuden strategiseen kehittämiseen.
CSRD:n myötä keskeiset muutokset yritysten vastuullisuustyössä tulevat heijastumaan strategiaan ja johtamiseen, itse kestävyysraporttiin sekä raportin varmennukseen. Näiden tekijöiden huomioiminen auttaa yrityksiä suunnistamaan menestyksekkäästi vastuullisuuden vaatimusten ja mahdollisuuksien muuttuvassa kentässä.
Strateginen johtaminen
CSRD:n keskeinen kaksoisolennaisuusperiaate korostaa, että yrityksen on ymmärrettävä sekä sen vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan että toimintaympäristön ja sen erilaisten riippuvuuksien taloudelliset vaikutukset yritykseen. Tämä edellyttää riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja hallintaa muuttuvassa maailmassa, jossa kestävyyshaasteet, kuten ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus, ovat keskeisiä kysymyksiä. Yritysten on kehitettävä kestävyyteen liittyviä strategioita, jotka tukevat pitkän aikavälin menestystä ja resilienssiä.
Yrityksen kannattaa siis varata kestävyysraportointiin riittävästi resursseja ja aikaa. Tiedonkeruu ja kestävyyspolitiikkojen määrittäminen kannattaa tehdä alusta saakka laadukkaasti, sillä vastuullisuuden kehittäminen ja kestävyysraportointi edellyttävät kauaskantoisuutta. Vaikka kaikkiin direktiivin mukaisiin vaatimuksiin ei voisi vielä vastata, kannattaa pohjatyöt tehdä silti hyvin. Näin pitkäjänteinen ja alati kehittyvä vastuullisuustyö voi rakentua aiemman perustan päälle.
Lue lisää: Mitä olemme oppineet CSRD:n mukaisesta kaksoisolennaisuusanalyysistä?
Kestävyysraportti
CSRD:n myötä kestävyysraportoinnista tulee entistä laajempaa ja yksityiskohtaisempaa. Yritysten on raportoitava muun muassa ympäristövaikutuksista, sosiaalisista kysymyksistä ja hallintotavoista eli ESG-tekijöistä (environmental, social & governance). Raportointi vaatii systemaattista tiedonkeruuta ja analysointia sekä läpinäkyvyyttä, joka vastaa sidosryhmien kasvaviin odotuksiin. CSRD:n mukainen kestävyysraportti tulee julkaista osana yrityksen toimintakertomusta. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu kestävyysraportoinnin osalta on sama kuin tilinpäätöstietojen osalta. Tämän lisäksi raportissa on esitettävä kuvaus johto- ja valvontaelinten tehtävistä kestävyysraportointiin liittyen, sekä kuvaus johdon ja valvontaelinten asiantuntemuksesta. Raportissa tulee kuvata myös tieto kestävyysseikkoihin perustuvista kannustinjärjestelmistä.
Tarkastusvaliokunta nousee keskeiseen rooliin varmistettaessa, että kestävyysraportointi on luotettavaa ja kattavaa. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa raportointiprosessia, arvioida raportointiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia sekä varmistaa, että raportit vastaavat lakisääteisiä vaatimuksia. Tämä edellyttää valiokunnan jäseniltä syvällistä ymmärrystä vastuullisuusasioista. Jos tarkastusvaliokuntaa ei ole, sen tehtävät kuuluvat koko hallitukselle.
Varmennus
Kestävyysraporttien pakollinen varmennus tuo lisäluotettavuutta ja uskottavuutta raportointiin. Varmennuksen avulla sidosryhmät voivat luottaa siihen, että raportoidut tiedot ovat paikkansapitäviä ja perustuvat asianmukaisiin menetelmiin. Hallituksella on vastuu varmistaa, että raportit ovat asianmukaisesti varmennettuja.
Kestävyysraportin varmentaja valitaan yhtiökokouksessa, mutta ensimmäisenä vuonna voidaan tehdä poikkeus tästä käytännöstä. Kestävyysraportoinnin varmentaminen ja tilinpäätöstietojen varmentaminen ovat toisistaan erillisiä toimeksiantoja. Kestävyysraportin varmentamisen suorittaa kestävyysraportointitarkastaja, kun taas lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaa tähän tehtävään valittu tilintarkastaja. Tilintarkastus on toimeksianto, joka antaa kohtuullisen varmuuden, kun taas kestävyysraportoinnin varmentaminen on rajoitetun varmuuden antava toimeksianto. Aikataulu kestävyysraportin tietojen varmennuksessa on sama kuin tilinpäätöksenkin osalta.
Yritysten vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että yritys noudattaa näitä vaatimuksia.
Kestävyysraportointi – Uhka vai mahdollisuus?
Yritysten tulee oman tonttinsa lisäksi varmistaa koko toimitusketjunsa vastuullisuus. Jos yritys ei kykene raportoimaan toimitusketjunsa vastuullisuudesta, se voi kohdata merkittäviä maineriskejä, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti sen liiketoimintaan ja sidosryhmäsuhteisiin.
Kestävyysvaatimukset voivat näyttäytyä uhkana, mutta ne ovat myös merkittävä mahdollisuus. Yritykset, jotka kykenevät yhdistämään kestävyyden strategisesti toimintaansa, voivat saavuttaa kilpailuetua, parantaa brändiään ja houkutella sijoittajia ja asiakkaita, jotka arvostavat vastuullisuutta.
Suomessa CSRD:n noudattamatta jättämisestä johtuvat sanktiot ovat toistaiseksi hallinnollisia, mutta suurin sanktio voi olla mainehaitta, joka aiheutuu raportoinnin puutteista tai virheellisistä tiedoista. Tämän takia tarkka ja läpinäkyvä raportointi ovat tarpeen.
Yrityksen koko ja aiempi raportointikokemus kannattaa kuitenkin huomioida ensimmäisiä raportteja laatiessa. Kaiken ei tarvitse olla heti valmista, mutta raportoitava tieto tulee olla laadukasta ja oikein.
Lue lisää: CSRD tulee – näin osallistat sidosryhmät vastuullisuustyöhön.
Kierivä Oy:n asiantuntijat ovat toteuttaneet useita strategisia ympäristö- ja vastuullisuustyön kehitysprojekteja ja auttaneet yrityksiä koostamaan toimintaansa ohjaavia ympäristöohjelmia. Kierivällä on vahva kokemus kiertotalouden ja vastuullisuuden edistämisestä, selvityksistä ja työpajojen fasilitoinneista. Ota meihin yhteyttä, kun kaipaat osaavaa ja luotettavaa asiantuntijaa ympäristöön, kiertotalouteen ja vastuullisuuteen liittyvään projektiisi.
Riikka Kinnunen | Forssa
riikka.kinnunen@kieriva.fi
043 850 0930
Riitta Haapanen | Helsinki
riitta.haapanen@kieriva.fi
050 385 0805